Maanantaina aamusta heräsin Helsingin Aurinkolahdesta (kiitos Pauliina ja Janne!) ja menin puolen yön jälkeen nukkumaan Berlinin Wannseessa sijaitsevalla soutuklubilla. Junareissu Saksan läpi kesti seitsemisen tuntia ja istumalihakset oli kovilla. Kaljakin loppui jo ensimmäisen tunnin aikana. No Berliinissä suurinta ihmettelyn aihetta aiheutti isännämme Mikon majatalo. Talo vissiin rakennettu joskus 1800-luvulla ja kuuluu tosiaan jollekkin Berliinin soutuklubille ja me yövymme vierastiloissa. Hetken ihmettelyn jälkeen rupesimmekin purkamaan matkastressia ja väsymystä radikaalilla kaljanjuonnilla. Käytiin heittää kaupungissa kierros jossakin turistirysässä jossa tytöt osoitti minuun (Pauliin) suurta kiinnostusta (pojat tosin todenti, että ne oli huoria mut enivei). Baarit oli täynnä 16-vuotiaita vesipiippuineen. Yön omituisin löytö oli sisäpiha hippi-jamaika-bileet jonne eksyttiin ihan sattumalta. Okei Berliiniä on nähty nyt ehkä sen promillen verran ja nyt on jo sormi suussa. Jatkanpa tässä elegantin espressoni hörppimistä! I´ve got a golden ticket!!! Pauli kuittaa!
Meikäläisen (Epen) tarina alkaa taas Etelä-Saksasta, Leutkirch nimisestä kaupungista. Viikko meni lomailessa nopsaa ja keli suosi melkein jokapäivä (about +30 astetta). Maanantaina hyppäsin paikalliseen junaan ja matka kohti Müncheniä alkoi. Paulin kanssa tavattiin Münchenin päärautatieasemalla, jossa tuhottiin ensimmäiset Dönerit. Matkaa varten käytiin Jormassa (Yorma's) ostamassa 6-päkki olutta ja viereisestä leipomosta evästä. Junareissu Saksan halki meni muuten hyvin paitsi että juna seisoi about tunnin Erlangenin asemalla koska raide oli poikki. Berliinissä ilta meni mainiosti ja aamulla ei ollut edes paha krapula. Tästä on hyvä jatkaa tähän päivään ja lähteä katselemaan maisemia.
Kuvia tulee myöhemmin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Jannujen matkahan on lähteny siis odotetusti liikkeelle; Kannikat jännitettyinä ja kaljaa kitaten. Epäilen kuitenkii että Pauliin osoitettu kiinnostus on hankittu jostain muualta, *Epeli oli maksanu etukäteen niille pitseille siitä että vinkkailevat* joten en sen enempää siihen puutu. Tiiän että braatwurstia on varmasti nautittu, mutta pakko on kuitenkin kysyä jo näin alkuvaiheessa matkaa, että jokos ne on lehedhosenit ostettu?
ReplyDeleteJulleMax kuittaa ja toteaa vielä lopuksi, että laitelkaahan niitä kuvia pikinmiten, niin päästään elämään reissua teidän silmin.